Miksi pitää investoida viisaasti, ei eniten?

Kuntatalouden realistinen katsaus: Kunnan investoinnit herättävät aina keskustelua – ja hyvä niin. Kaupungin rahat ovat kuntalaisten rahoja, ja siksi jokainen euro pitää käyttää harkiten. Ja valitettavasti välillä joutuu menemään rivi riviltä, jotta kunnan budjettiin ei eksy ”mitä sattuu” ja liian suurella budjetilla. Tätä minä teen nyt ja myös tulevaisuudessa.

Todellisuudessa hyvä kuntatalous ei rakennu investointien määrästä vaan investointien laadusta.
Kaarinan kaltaisessa kasvukunnassa tämä korostuu entisestään: rahaa kuluu, mutta sitä ei voi käyttää loputtomasti, holtittomasti. Tässä artikkelissa avaan, miksi kunnan kannattaa investoida viisaasti – ei eniten, ja mitä se tarkoittaa Kaarinan käytännön päätöksissä. Artikkeli on siis minun mielipiteeni.

1. Iso investointi ei aina ole paras investointi

Kuntien budjetit ovat usein isoja, ja suurten investointien tekeminen saattaa näyttää ulospäin vaikuttavalta. Mutta todellisuudessa palveluiden laatu ja talouden kestävyys ratkaisevat enemmän kuin projektien hintalappu.

Investoinnin tarkoitus ratkaisee

Hyvä investointi:

• ratkaisee todellisen ongelman
• tuottaa hyötyä pitkällä aikavälillä
• vähentää kustannuksia tulevaisuudessa
• palvelee mahdollisimman montaa kuntalaista
• investointi on kaikilta osin mitoitukseltaan järkevä ja palvelee käyttäjää- ei suunnittelijan unelmia

Huono investointi:

• tehdään vain koska “naapurikin teki” tai todetaan ”eihän kunta voi tehdä tavallista”
• kasvattaa käyttökustannuksia ilman hyötyä
• vanhenee nopeasti tai on liian suuri jo lähtöjään
• ei vastaa kuntalaisten tarpeisiin

Kaarina voi siis olla fiksu, moderni ja ketterä, vaikka se ei käyttäisi rahaa enemmän kuin suuremmat kaupungit.

---

2. Kuntatalous kiristyy, siksi viisaat valinnat korostuvat

Sekä valtakunnalliset muutokset (sote-uudistus, valtionosuudet, korkotaso) että paikalliset tekijät (kasvavat palvelutarpeet, väestönmuutos) vaikuttavat Kaarinan talouteen.

Velka kasvaa nopeasti monissa kunnissa

Monet kunnat tekevät virheen investoimalla yli varojensa.
Tämä syö pelivaraa tulevilta vuosilta ja pakottaa:

• veronkorotuksiin
• palveluiden supistuksiin
• kasvun hidastumiseen

Kaarinan ei kannata seurata tätä polkua.

Viisas investointi suojaa hyvinvointipalvelut

Kun investoidaan harkitusti:

• lasten ja nuorten palvelut turvataan
• koulut ja päiväkodit rakennetaan oikein, ei liian suuriksi tai pieniksi
• yrityksille voidaan tarjota moderni, taloudellisesti kestävä toimintaympäristö

Hyvin suunniteltu investointi vähentää riskejä, ei lisää niitä.

---

3. Kunnan pitää katsoa 20 vuotta eteenpäin – ei vain seuraavaa vaalikautta

Kunnalliset päätökset vaikuttavat jopa vuosikymmeniä.
Siksi investointien kohdalla tärkeintä on pitkäjänteisyys, ei lyhyen aikavälin “voitto” ja äänestäjien kosiskelu.

Esimerkkejä viisaasta pitkän aikavälin ajattelusta

• koulujen rakentaminen modulaarisesti (jos mahdollista), jotta kapasiteettia voi muuttaa tarpeen mukaan
• tilaratkaisut, jotka palvelevat sekä yrityksiä että perheitä
• liikenteen ratkaisut, jotka palvelevat koko kuntaa – ei vain yhtä aluetta
• energiatehokkaat rakennukset, joilla säästetään vuosittain tuhansia euroja

Kun katsotaan kauas, vältetään virheet, jotka maksavat vuosia.

---

4. Kaarina tarvitsee tasapainoisen investointimallin, ei kulukilpailua negatiiviseen suuntaan

Kunnat eivät kilpaile siitä, kuka käyttää eniten, vaan siitä, kuka käyttää parhaiten. Näin sen pitäisi ainakin olla.

Kaarinassa tämä tarkoittaa:

• oikea-aikaisia investointeja
• tarkkaa tarvearviointia
• markkinahintaisia sopimuksia
• läpinäkyvää päätöksentekoa
• rohkeutta sanoa “ei” silloin kun investointi ei tuo todellista hyötyä

Jokainen euro pitää pystyä perustelemaan

Mitä selkeämmin perustelut kerrotaan kuntalaisille, sitä enemmän syntyy luottamusta. Tästä lähtökohdasta minä teen politiikkaa.

---

5. Miten kuntalaisten rahat käytetään järkevästi?

Tärkein kysymys on: Tuottaako investointi enemmän kuin se maksaa?

Hyvä esimerkki:

• uusi koulu > terveet tilat, alemmat ylläpitokustannukset, parempi oppimisympäristö

Huono esimerkki:

• liian suuri rakennus > käyttökustannukset syövät vuosittain budjettia, tilat vajaakäytössä

Järkevä varainkäyttö on siis kuntalaisen etu, ei poliittinen tavoite.

Tätä artikkelia kirjoittaessani olen lähdössä kaupunginhallituksen kokoukseen, jossa listalla on Piikkiön Yhtenäiskoulun hanke, joka alunperin budjetoitiin 40-miljoonan hankkeeksi. Ajatelkaa, melkoisen paljon. Palaan aiheeseen ja muokkaan artikkelia, kun lähiaikoina saan tietoa hankkeen etenemisestä.

Yhteenveto – Viisas investointi on kunnan tärkein tulevaisuusteko

Kaarinan vahvuus ei ole investointien määrä, vaan kyky tehdä oikeita valintoja.
Kun käytämme rahaa harkiten, pystymme tarjoamaan kuntalaisille:

• turvalliset koulut
• laadukkaat varhaiskasvatuspalvelut
• toimivan arjen
• houkuttelevat yritysalueet
• vakaat verot
• vahvan tulevaisuuden

Viisas investointi ei siis ole pienempi tai suurempi – se on perusteltu.

Kuntatalous kuuluu kaikille. Jos sinulla on ajatuksia siitä, miten Kaarina voisi investoida viisaammin ja rakentaa taloudellisesti kestävää tulevaisuutta, jaa näkemyksesi ja jatketaan keskustelua yhdessä.