Miksi epäreiluuden tunne on kasvanut?
Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus – iso kysymys eläkekeskustelussa tulevaisuudessa
Moni meistä tekee vuosikymmeniä töitä, maksaa veroja ja eläkemaksuja, luottaa siihen, että ansaittu eläke kantaa myöhemmin elämässä. Silti yhä useampi työelämässä oleva kokee, että järjestelmä ei tunnu oikeudenmukaiselta. Miten tähän on tultu, ja miksi tunne epäreiluudesta on niin vahva?
EVA (Elinkeinoelämän Valtuuskunta) tutkimus aiheesta: Lue tästä…
Suomen eläkejärjestelmä on rakentunut pitkälti niin sanotun jakojärjestelmän varaan: nykyiset työntekijät maksavat eläkkeet nykyisille eläkeläisille. Tämä toimii niin kauan kuin työikäisiä on riittävästi suhteessa eläkeläisiin. Nyt kuitenkin nuoremmilla sukupolvilla on pienemmät ikäluokat edessään. Maksajia on vähemmän, ja tämä kuormitus tuntuu erityisesti työuransa alku- ja keskivaiheessa oleville. Jos haluat tutustua eläkejärjestelmään paremmin, niin suosittelen lukemaan täältä Eläketurvakeskuksen tietopankin aiheeseen liittyen.
Riskien epätasaarvoinen jakautuminen herättää luonnollisesti kysymyksiä, vahvasti ainakin allekirjoittaneessa. Moni pohtii, saako lopulta vastinetta sille, mitä nyt maksaa? Epävarmuus tulevista etuuksista kasvaa, kun eläkeikää nostetaan ja karttumaperusteita muutetaan.
Toisaalta väestön ikääntyminen ja eliniän piteneminen lisäävät huoltosuhteeseen liittyviä paineita. Eläkkeiden rahoittaminen tulevaisuudessa voi merkitä joko maksujen jatkuvaa nousua, etuuksien supistamista tai eläkeiän nostamista entisestään. Työelämässä oleville tämä näkyy epävarmuutena ja tunteena, että nyt tämä homma ei mene oikein.
Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus on toinen keskeinen tekijä. Nuoret ja keskivaiheen työuralla olevat vertaavat tilannetta edellisiin sukupolviin: usein näyttää siltä, että aiemmat sukupolvet saivat vähemmillä maksuilla enemmän vastinetta. Tämä vaikuttaa motivaatioon ja luottamukseen järjestelmää kohtaan.
Meidän on tärkeää pohtia nyt, miten järjestelmää voidaan kehittää niin, että se on sekä kestävä että oikeudenmukainen tuleville sukupolville. Epäreiluuden tunne ei katoa, ellei siihen tartuta konkreettisesti. Ei, enkä syytä tästä tunteesta ja tilanteesta nyt eläkkeellä olevia, vaan järjestelmää.
Tässä vielä muutama linkkivinkki aiheeseen liittyen: Suomen Ylioppilaskuntien liiton artikkeli (englanniksi) ja tässä Eläketurvakeskuksen artikkeli (englanniksi)