Positiivinen luottotietorekisteri – positiivinen asia vai ei?
Positiivinen luottorekisteri on rekisteri, johon kerätään tietoa yksityishenkilöiden tuloista ja luotoista. Käytännössä sen ideana on, että jos hoitaa velkansa ja maksut ajallaan, hyvä “maksuhistoria” näkyy – ei pelkästään menneet ongelmat. Näin kertoo vero.fi
Mikä on positiivinen luottorekisteri
Positiivinen luottotietorekisteri on valtion ylläpitämä rekisteri, johon kootaan tiedot yksityishenkilöiden luotoista (kuten asuntolainat, kulutusluotot, autolainat) ja tuloista (palkat, eläkkeet).
Sen päätavoitteena on ehkäistä ylivelkaantumista antamalla kuluttajille parempi kokonaiskuva taloudestaan ja auttamalla luotonantajia arvioimaan luottokelpoisuutta tarkemmin ja yhdenmukaisemmin.
Muutama kysymys herää, onko positiivinen luottorekisteri luotettava ja miten yrittäjien asema on huomioitu?
Mistä valuviat johtuvat ja ketkä kärsivät?
Positiivisen luottorekisterin valuviat
Positiivinen luottorekisteri on puutteellinen moneltakin kantilta katsottuna. Rekisteriin tallentuvat tiedot perustuvat vero- ja tulorekisteriin ilmoitettuihin tuloihin. Mutta monella on tuloja, jotka eivät näy tulorekisterissä – esimerkiksi apurahat, säännöllinen yrittäjätulo (toiminimiyrittäjällä), tai muu elinkeinotoiminnan tulovirta. Tämän takia henkilön tulot saattavat jäädä “nollaksi” rekisterissä – vaikka käytännössä elämäntilanne osoittaisi toista. Tämä on iso ongelma, jos tulojen perusteella tehdään luottopäätös. Tästä aiheesta on hyvin kerrottu Tieteentekijöiden verkkosivuilla. Lue tästä.
Positiivinen luottorekisteri on usein aivan muuta kuin positiivinen
Esimerkiksi yrittäjän elinkeinotulo tai apurahasta saadut varat eivät aina näy, moni yksinyrittäjä – etenkin toiminimiyrittäjä on kokenut rekisterin epäreiluna. Näitä esimerkkejä on useita.
Yksi esimerkki on: Ikävä yllätys positiivisesta luottorekisteristä yksinyrittäjälle: ”Minusta tehtiin yhdessä yössä luottokelvoton”
Tämä oli suora lainaus yle.fi sivuston artikkelista. Lue se täältä.
Eli positiivinen luottorekisteri on työkalu, joka voi antaa täysin väärän kuvan tilanteesta. Yli 250 000 suomalaista yksityistä elinkeinonharjoittajaa on tällaisessa tilanteessa, eli tilanteessa jossa tehdään päätöksiä väärin perustein. Jo maksettu velka voi näkyä positiivisessa luottorekisterissä ja vaikeuttaa uuden lainan saamista, näinkin on käynyt usealle. Suosittelen lukemaan tämän yle.fi:n artikkelin aiheesta tästä.
Mikä meni pieleen?
- Rekisteri on suunniteltu perinteiselle palkansaajalle – se ei ota riittävästi huomioon monimuotoisia tuloja, kuten yrittäjätuloja, apurahoja tai freelance-ansioita. Esimerkiksi Suomen Yrittäjät Ry on saanut lukuisia yhteydenottoja, että toiminimiyrittäjien tulot eivät näy rekisterissä, mikä vaikeuttaa merkittävästi heidän lainan- ja luotonsaantiaan. Tästä voit lukea yrittäjien artikkelin aiheesta.
- Luotonantajat käyttävät rekisteriä automaattisesti – ja jos tuloja ei näy, päätös voi automaattisesti olla “ei hyväksytä”. Tämä ei palvele niitä, joiden talous on kunnossa, mutta järjestelmä ei näe sitä.
Joten voidaanko tulkita, että positiivinen luottorekisteri sisältää runsaasti valuvikoja? Mielestäni voidaan. Tekisi mieli jopa esittää kaksi väittämää, joten teen niin:
Väittämä 1. Taas on rakennettu yksi byrokratian puisia rattaita palveleva himmeli
Väittämä 2. Taas on näytetty toteen, että Suomessa ei oikein ymmärretä yrittäjyyttä
Mitä pitäisi tehdä – miten korjata tilanne?
En osaa kaikilta osin vastata kysymykseen, mutta lukemani perusteella voin esittää muutamia parannusehdotuksia.
- Rekisterin tulonkirjauskäytäntöjä tulisi laajentaa niin, että myös apurahat, yrittäjätulot ja muut ei-palkkatulot näkyisivät järjestelmässä. Tämä loisi oikeamman kuvan henkilön taloudesta. Ilmeisesti tälläinen korjaus on tulossa?
- Luotonantajien pitäisi arvioida hakijan kokonaistilanne. Ei jättää pelkän rekisteriotteen varaan, jos se ei anna kattavaa kuvaa. Erityisesti toiminimiyrittäjille pitäisi antaa mahdollisuus täydentää tietoa. Mielestäni tietoja pitäisi pystyä korjaamaan helpommin.
- Tarvittaessa lainsäädännöllä voisi velvoittaa laajemman tulo- ja velkatiedon ilmoittamisen ja oikean arvioinnin, jotta rekisteri ei muodostu esteeksi yrittäjyydelle tai muille ei niin tutuille ansaintamalleille.
- Tulevaisuutta ajatellen: Nämä tietojärjestelmähankkeet tulisi tehdä paremmin, näissä tulisi huomioida myös yrittäjät ja yrittämisen lainalaisuudet. Ihan näin kysymyksenä kuinka moni julkisen sektorin tietojärjestelmähanke on onnistunut?
Lopuksi haluan kuitenkin sanoa, että positiivinen luottorekisteri on ajatuksena kaunis. Mutta toteutus on taas vähän jäänyt siihen kuuluisaan piippuun.
Positiivinen luottorekisteri pyrkii hyvään, ymmärrän sen. Toivottavasti tämä hoidetaan kuntoon ja nopeasti.
Päätöksen asiasta teki ministerityöryhmä: Päätös positiivisen luottotietorekisterin perustamisesta tehtiin oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin johtamassa ministerityöryhmässä 24.10.2019. Tässä vielä linkki oikeusministeriön sivuille joss voit tutustua lakivalmisteluun ja perusteluihin.
Sanna Marinin hallituskaudella tehtiin lukuisia yritäjyyttä ankeuttavia päätöksiä, tämä oli niistä yksi, unohtamatta YEL-uudistusta.
Kyseisen kirjoituksen saa vapaasti jakaa eteenpäin.