Seura-aktiivit on aliarvostettu ihmisryhmä!

Arvostan päivä päivältä enemmän niitä aikuisia, jotka jaksavat olla kentän laidalla, hallilla, buffetissa tai kuskaamassa lapsia treeneihin ja peleihin.
Heitä, jotka tekevät kaiken tämän vapaaehtoisesti – usein oman työn, perheen ja kiireiden keskellä.

Iso käsi & hatunnosto valmentajille & aktiivisille aikuisille

Olen itse pienen tauon jälkeen palannut mukaan valmennushommiin, ja se on saanut minut huomaamaan, miten korvaamattomia nämä ihmiset ovat. Jokainen aikuinen, joka käyttää aikaansa lasten ja nuorten harrastusten eteen, rakentaa samalla jotakin paljon suurempaa kuin vain urheilutaitoja. He rakentavat yhteisöä, jossa lapset oppivat kannustamaan toisiaan, nousemaan pettymyksistä ja tekemään parhaansa – ei vain tuloksen vuoksi, vaan siksi, että yrittäminen on arvokasta.

He antavat mallin siitä, mitä tarkoittaa sitoutuminen, vastuunkanto ja toisten huomioiminen.Valmentaja, joukkueenjohtaja, talkoolainen, buffettivastaava, kuski – jokainen heistä on tärkeä palanen sitä verkostoa, joka pitää suomalaisen seuratoiminnan elossa. Usein he eivät saa työstään palkkaa tai suuria kiitoksia, mutta heidän vaikutuksensa näkyy pitkälle tulevaisuuteen. Palkinto ei tule rahassa, vaan hetkissä: siinä, kun näkee nuoren oivaltavan uuden taidon, innostuvan, kasvavan rohkeammaksi. Siinä, kun joukkue hymyilee yhdessä, vaikka peli ei mennyt nappiin. Yhteiskunta tarvitsee näitä aktiivisia ”työjuhtia”, jotka tarjoavat lapselle turvallisen arjen.

Haluan sanoa sydämestäni kiitos kaikille, jotka jaksavat olla mukana.
Te teette mahdolliseksi sen, että lapset ja nuoret voivat harrastaa, oppia ja kuulua johonkin – ja samalla teette maailmasta vähän paremman paikan.